Yötä kuvaamassa

Pitkästä aikaa otin jalustan ja tein pienen yökuvauskierroksen kaupungilla. Viimeksi näitä hämäräkuvauksia tuli kokeiltua opiskellessa, ja silloinkin lähinnä mustavalkoiselle filmille.

Valotin kohteesta muutaman ruudun joita haarukoin noin kahden aukkoarvon verran. Kuvat yhdistin photoshopissa. Samalla idealla tehdään HDR-kuvia. Nämä eivät varsinaisesti ole niitä, HDR-kuvissa valotettuja ruutuja on paljon enemmän ja valonmittaus tarkempaa.

Lisään kuvat myös Suomen kirkkoja -sivustolle. Varmaan käyn kuvaamassa muitakin kirkkoja samalla tekniikalla.

Välillä hieman helpompi lenkki

Pitkästä aikaa juokseminen tuntui irtonaiselta ja mukavalta. Aivan lenkin alkuvaiheissa tuntui oikeassa polvessa pientä vihlontaa, mutta reilun kilometrin jälkeen sekin hävisi. Koin jopa pientä vauhdin hurmaa, mutta kun tarkistin lenkin tietoja Endomondosta, en ollutkaan erityisen nopea. Vauhdillisesti tämä olikin perusjunnausta.

Nyt on pidettävä pää kylmänä ja koettaa malttaa juosta vain kolme kertaa viikossa vaikka mieli teksi useammin. Josko jalkavaivat alkaisivat viimeinkin helpottaa. Juoksun lisäksi olenkin alkanut uimaan. Se toimii mukavana uutena harjoittelumuotona, eikä rasita kuitenkaan jalkoja.

Harmia aiheutti ainoastaan Endomondon sykemittaus, se ei toiminut. Sain sykevyön ja ANT+ -anturin lahjaksi, mutta silti harmittaa siihen laitettu raha. Aivan halpa se ei ole, silti sen toiminta on ollut epävarmaa jo jonkin aikaa. Milloin iPhone ei muka tue lisälaitetta, milloin mittaaminen loppuu kesken lenkin ja nyt viime aikoina se ei mittaa ollenkaan.

Perusjunnausta tai ei, oli mukava juosta ilman isompia vaivoja.

Herra jumala, mitä sieltä oikein tulee?

Kyllä on mielensä pahoittajilla ollut hommia kerrakseen. Viimeisimpänä mielensäpahoittamiskohteena on mtv3:n jääkiekkoteamin televisiomainos. Että oikein sotaa leikkivät, ja että makaaberia on, eikä mitenkään voi yhdistää urheiluun tätä.

Pitäisikö laittaa Joulupukin toivelistaan vaikka löysempi pipo. Kaikkea ei tarvitse ottaa aina niin vakavasti. Maailma näyttäytyy paljon valoisampana, kun joka paikasta ei etsi uhkaavia asioita. Maailma ei lopu, eivätkä lapset kasva kieroon. Yksi televisiomainos ei sitä voi aiheuttaa.

Että lepo vaan ja katse oikeaan päin.

Eat, Learn, Move - Reppureissaajan luokkaretki

EAT

LEARN

MOVE

Toiset tanssivat, toiset kävelevät kohti kameraa, toiset syövät erilaisia ruokia. Kaipa sekin on oivallus, että mitä ihmettä, maailmassa on niin paljon kaikkea erilaista.

Mukavahan näitä Rick Merekin videoita on katsella, sen verran hyvin ne on toteutettu.

Arkistojen kätköistä: lavalla Popeda

Myönnetään se heti kärkeen: en ole koskaan ollut mikään Popeda-fani. Kun muut hoilasivat ensimmäisissä teinikänneissään Kersantti Karoliinaa, Suksia tai Matkalla Alabamaan minä keskityin Smoke on the Wateriin tai Children of the Gravesiin.

Varsinaisiin suosikkeihin bändi ei kuulu vieläkään, mutta nyt kun olen nähnyt muutaman livevedon, täytyy rehellisesti myöntää että tunnelma keikalla on kohdallaan. Yleisö (yleenä juopunut) osaa kaikkien kappaleiden sanat ulkoa, bändi on taitava ja Pate osaa ottaa juhlakansan mukaan keikan hurmokseen. Bändi ja yleisö eivät ota itseään liian vakavasti.

Lisää Popedan keikkakuvia Tammerfest 2010 -keikalta




Lisää Popedan keikkakuvia Tammerfest 2010 -keikalta

Hidastetusti hyvä tulee

two seconds - levitation from Marco Tempest on Vimeo.

"Stay Hungry. Stay Foolish."

Valo voittaa mielikuvituksen

Aamu nevan reunalla. Hämärässä luonto näyttää taianomaiselta, kunnes valo voittaa mielikuvituksen.

Vaikka kanalintuja ei näy mailla, ei halmeilla, aamu on hieno. Kuulun ilmeisesti siihen pieneen metsästäjäryhmään, joka saa saalista todella harvoin. Aikainen herätys ei silti tunnu turhalta, auringonnousu on uskomattoman kaunis. Ja aamukahvi parempaa kuin aikoihin.