 |
| Saalistajat väijyvät suon reunalla. |
Kyllä, olen jo aikuinen mies, eivätkä aikuiset miehet pelkää pimeää. Eipä. Ainakin minä pelkään ja varsinkin jos olen yksin keskellä korpea, ison nevan äärellä.
Metsäkanalintukausi on hyvässä vauhdissa. Minäkin olen aamuisin vääntäytynyt suon laitamille odottelemaan teeriä. Jotenkin siinä pimeässä yksin seisoskellessa tuntuu, että joku muukin lihansyöjä kyttää saalista, minua. Kaikki äänet tuntuvat uhkaavilta, selän takana on karhu hyökkäämässä kimppuun. Vähintäänkin se on susi. Tai kummituszombi.
Mutta kun valo lisääntyy ja luonto heräilee, huolet on pois pyyhitty. Luonto on kaunista, heräilevät linnut pyrähtelevät eikä saamatta jäänyt saalis harmita. Kaivan repusta termospullon, aamukahvi ja eväsleipä.
