Joskus se kulkee, joskus ei

Viime sunnuntaina minulta pääsi vahingossa puolimaratoni. Kyllä, ihan vahingossa pääsi.

Edellisestä pitkästä lenkistä (n. 15–17 km) oli kulunut jo muutama kuukausi. Jalat eivät vain yksinkertaisesti toimineet ja kivut hankaloittivat jopa kävelyä. Pari päivää aiemmin jouduin jopa keskeyttämään lenkkini noin viiden kilometrin kohdalla, kun oikean jalan kantapää ja reidet kipeytyivät.

Lauantaina ei sitten kipuja juurikaan ollut, joten päätin kokeilla sunnuntaina pidempää lenkkiä Buranan avulla. Pitkästä aikaa. En asettanut mitään kilometrimääriä, ajattelin vain juosta sen verran kuin helpohkosti irtoaa. Ja tuntui irtoavan. Kun palasin kotirapun eteen ja vilkaisin Endomondon mittaamia kilometrejä, hämmästyin. Puolimaraton ja vielä alle kahden tunnin.

Nyt se on sitten tehty, tosin epävirallisesti. Virallisesti teen sen Tampereen puolimaratonilla 25.9. Siihen asti pidän lenkit lyhyinä ja varon kipeyttämästä jalkoja. Ainakin ostan kasan Buranoita.

Jalkakivut alkavat syödä motivaatiota

Jalkakivut tekivät näyttävän paluun. Melkein kaksi viikkoa on mennyt potiessa, jopa kävely tuntuu hankalalta. Kipu ei ole tällä kertaa varsinaisesti polvessa vaan sen takana ulkosyrjällä, pohkeen yläosassa ja reiden alaosassa.

Kolme kuukautta meni hyvin. Lenkit olen pitänyt helppoina, lepoa vähintäänkin riittävästi ja venyttelyt olen suorittanut huolellisesti aina lenkin jälkeen. Vaan kun ei tunnu kropalle kelpaavan. Taidan juoda kaljaa ja syödä makkaraa koko kesän, vain sen verran liikuntaa kuin lähikaupassa käyminen ja televisiokanavien selaaminen edellyttää. Vituttaa tämä jo sen verran, että heitän lenkkarit nurkkaan. Jaksaako tässä enää kolmatta kertaa aloittaa alusta.

Onneksi tänään alkaa kesäloma, jotain positiivista tähän ärsytykseen. Ehkä ensi viikolla kaikki on jo helpompaa.

Juoksu kulkee mukavasti

Tuntuu todella mukavalta huomata, että juoksu kulkee hyvin. Hyvin siinä mielessä, että turhat polvikivut eivät juuri enää vaivaa. Pieniä vaivoja on silloin tällöin, mutta ne eivät ole mitään verrattuna talvella alkaneisiin kipuihin.

Nyt pitäisi päättää juoksenko ensimmäisen puolimaratonini Tampereella Varala maratonilla vai Kuopiossa Kuopio maratonilla.

Aurinkoenergialla pärjää kuukauden

Kuukauden se kesti, aurinkoenergia jonka latasin akkuihini talvilomalla. Kaikki asiat näyttivät hienoilta ja positiivisilta. Nyt ei meinaa jaksaa, energiatasot ovat aivan nollissa, töissä on vaikeuksia selviytyä päivä loppuun asti. Ainoa jaksamista lisäävä asia on iltaisin suoritettu juoksulenkki.

Juoksu onkin mennyt ihan kelvollisesti, polvet eivät enää kauheasti kipeydy ja kilometrejä karttuu, tosin hitaasti mutta varmasti. Lyhyemmät, hidasvauhtisemmat lenkit ja venyttely suorituksen jälkeen ovat tuoneet helpotusta vaivoihin. Lauantaina juoksin pitkästä aikaa pidemmän lenkin ja kaikki vaikutti hyvältä; ei kipuja, pientä jäykkyyttä kuitenkin.

Juokseminen helpottuu, toivottavasti myös työssäjaksaminen.

Viimeinkin helpotusta polvikipuihin

Hieman helpottaa. Juoksenteluni on nyt jonkin verran miellyttävämpää, polvikivut ovat alkaneet helpottaa. Kuten aiemmin arvelinkin, syynä kipuihin oli liian kova, polviin kohdistunut rasitus. Lyhennetyt ja kevennetyt lenkit, säännöllinen venyttely, näillä lääkkeillä olen vaivaa hoitanut. Kokonaan en ole vielä päässyt kivuista eroon, mutta parempaan suuntaan olen menossa.

Lauantaina ostin juoksutakin. Muutamalla lenkillä olen sitä nyt testaillut ja hintaansa nähden se vaikuttaa hyvältä (kevyt ja tuuletus toimii), maksoin siitä Budget Sportissa kokonaiset 15 euroa. Aikaisemmin juoksutakin virkaa toimittanut huppari saa nyt jäädä naulaan.

Helmikuun ensimmäiset juoksut

Helmikuun ensimmäinen lenkki takana. Polvessa tuntui vielä pientä kipuilua juoksun aikana, mutta se ei äitynyt kovin pahaksi.

Lenkin jälkeen venyttelyä, Buranaa ja kylmägeeliä. Vanha tuttu resepti tuntuu toimivan. Toivon kovasti, että polvikivut alkavat olla nyt takanapäin. Muuten juoksu tuntui peruskivalta.

Jos kaikki alkaa mennä tästä eteenpäin hyvin, kasvatan juoksulenkin pituutta noin kuukauden kuluttua 1-2 kilometrillä.