Pitkästä aikaa juokseminen tuntui irtonaiselta ja mukavalta. Aivan lenkin alkuvaiheissa tuntui oikeassa polvessa pientä vihlontaa, mutta reilun kilometrin jälkeen sekin hävisi. Koin jopa pientä vauhdin hurmaa, mutta kun tarkistin lenkin tietoja Endomondosta, en ollutkaan erityisen nopea. Vauhdillisesti tämä olikin perusjunnausta.
Nyt on pidettävä pää kylmänä ja koettaa malttaa juosta vain kolme kertaa viikossa vaikka mieli teksi useammin. Josko jalkavaivat alkaisivat viimeinkin helpottaa. Juoksun lisäksi olenkin alkanut uimaan. Se toimii mukavana uutena harjoittelumuotona, eikä rasita kuitenkaan jalkoja.
Harmia aiheutti ainoastaan Endomondon sykemittaus, se ei toiminut. Sain sykevyön ja ANT+ -anturin lahjaksi, mutta silti harmittaa siihen laitettu raha. Aivan halpa se ei ole, silti sen toiminta on ollut epävarmaa jo jonkin aikaa. Milloin iPhone ei muka tue lisälaitetta, milloin mittaaminen loppuu kesken lenkin ja nyt viime aikoina se ei mittaa ollenkaan.
Perusjunnausta tai ei, oli mukava juosta ilman isompia vaivoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti